”Kaikki helpot ongelmat on jo ratkaistu.”
Päätösten tekeminen ei ole aina yksinkertaista eikä sen tarvitse sitä olla. Kaukana siitä. Joskus todella kaukana ja – onneksi – joskus vain lähimetsässä. Silti ”asiantuntijoita” on enemmän kuin asiaan perehtyneitä, vastuun ottavia ja erityisesti vastuun kantavia. Nämä asioita yksinkertaistavat henkilöt ovat oikeutettuja mielipiteisiinsä, mutta ei niitä aina tarvitse huutaa koko maailmalle. Asioilla ja päätöksillä kun tuppaa olemaan se kääntöpuolensa.
Seurapäättäjä ei voi tehdä lopullisia päätöksiään puhtaasti omien mieltymystensä mukaan. Harvoin hän voi perustella päätöstä täysin mielipiteittensä valossa. Usein luullaan että pöytäkirjassa lukeva ”Päätös” on jonkun henkilökohtainen mielipide tai ajatus. Hallituksen asiakirjassa päätös on kollektiivinen loppupäätelmä, joka usein on keskustelun tulos. Harvoin, jos koskaan, se on puhtaasti yhden henkilön ajatus sellaisena, kun se alun perin esitettiin. Toivottavasti se ei ikinä ole kompromissi, vaan toimivaksi tehty ja arvostelua kestävä.
”Älä anna muiden vaikuttaa liiaksi ideoihisi tai päätöksiisi. Viiden vuoden kuluttua juuri sinä, eivät he, elät tänään tekemiesi ratkaisujen kanssa.”
Joku viisas on lausunut nuo sanat ja niitä noudattamalla päätöksenteossa pysyy oma linja kasassa. Itselläni ei ole ollut vaikeuksia ideoida tai kehittää uusia ajatuksia. Totta kai moni on vaikuttanut matkan varrella idean muotoon ja usein koko ajatus on tehnyt täydellisen takinkäännöksen. Silti tänään ja tässä istuessani olen suhteellisen tyytyväinen tekemiini päätöksiin niin osana niitä hallituksia, joihin olen kuulunut, kuin toimihenkilönä. Yhtään kaduttavaa asiaa ei tule mieleen, virheitä on tullut, mutta niitä tulee aina ja varmasti myös jatkossa.
”Kehittyminen ja kasvaminen on mahdotonta, jos tekee kaiken samalla tavalla kuin on tehnyt tähänkin asti.”
Niin tuokin on jonkun ajattelijan kynästä…
Tiettyyn rajaan asti vanhojen kaavojen noudattaminen on turvallista ja hyvä valinta epävarmoina aikoina ja tilanteissa. Jos tieto tulevasta on suunnilleen Nykästä lainaten fifty-sixty, niin silloin pitäytyminen hyväksi havaitussa on parempi vaihtoehto kuin hypätä uuteen ideaan ja tapaan tehdä asioita.
Järjestön on kuitenkin ajateltava tulevaisuutta viiden tai jopa kymmenen vuoden päähän. Silloin tämän päivän tilanne ei ole määräävä tekijä. Tänään asioista päättävän on uskallettava tehdä asioita toisin, muokattava uutta, ajateltava ”väärin” tms.
Erehdyksiä pelkäämättä ja ”asiantuntijoiden” kommentteja väistellen.
”Anna aina anteeksi vihamiehillesi, mikään ei harmita heitä enempää.”
Ei asioiden päättämisestä toisin kuin itse ajattelee saa tehdä mitään suurta murhenäytelmää. Olen ollut mukana näissä järjestöhommissa reilut 25 vuotta eikä kenestäkään ole tullut vihamiestä, minulle. Jos olisi tullut, niin mikään ei olisi suurempaa ajanhukkaa kuin hänen mollaamisensa tai yltäkylläinen arvostelunsa.
On matkan varrella tullut törmättyä pariin päätökseen tai lausahdukseen, jotka ovat olleet harkitsemattomia. Mutta olen takuulla syyllistynyt sellaisiin itsekin, joten eiköhän tilanne ole aika tasan.
”Kaikilla on oikeus mielipiteisiini.”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti