Yksi pieni ihmetys on päässyt valtaamaan ajatuksiani muutaman viime vuoden aikana.
Miksi yhdessä pelipaikassa on vain yksi kerho? Pienemmissä paikoissa homma vielä toimii yhdellä kerholla, mutta jo kahden taulun paikassa voisi olla kaksi kerhoa ja isommissa kolme tai neljä toimivaa yhdistystä. Kaikki pitävät omasta paikastaan kiinni kovin mustasukkaisesti ja usein heittohomma kuivuu kasaan vetäjien väsähtäessä tai muiden kiireiden painaessa päälle. Jos pelipaikassa on useampia yhdistyksiä, niin toisen hieman huilatessa toinen porskuttaa.
Mietin tätä asiaa kun Hankasalmelta ajelin kotia päin. Miksei pelipaikassa ei siis voisi toimia useampia kerhoja? Etuna olisi mm. hymyilevä paikan pitäjä. Useat kerhot saisivat paljon toimintaa aikaiseksi ja kisoissa riittäisi kävijöitä, kun paikka olisi useamman pelaajan "koti". Jos et ehdi oman kerhon kisaan tänään, niin huomenna naapurikerhon. Paikka on tuttu ja paikalla on tuttuja.
Yhteisten kisojen järjestäminen onnistuu ihan toisella tavalla jo sieltä suunnitteluvaiheesta alkaen. Vetäjiä on sopivasti, talkooväkeäkin riittävästi. Tulot tosin pitää jakaa kahteen tai kolmeen osaan, mutta tulojakin voi olla kaksin-kolminkertainen määrä.
Jos pelipaikassa on neljä kerhoa, niin kisoja riittää joka illalle. Kisojen pelitavat voivat vaihdella ja pelivariaatioita voidaan kehitellä. Kisahankinnat halventuvat, toinen hankkii toista ja toinen toista. Jokaisella on pieniä suhteita ja ne yhdistämällä on kunnon suhdeverkko tai -soppa kasassa. Ongelmia tulee olemaan, mutta sopimalla yhteiset säännöt ja tavat niistä päästään yli. Ja pelipaikan omistaja toimii kyllä erotuomarina, onhan myös hänen tuloistaan kyse.
Liigamatseistakin voi tulla mielenkiintoisia. Kotiottelussa kaikki kolme kotipaikan kerhoa vastakkain...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti