Perjantaina on edessä hallituksen valinta. Suurta kansanjuhlaa tuskin on odotettavissa. Hyvä jos paikat saadaan väkisin tuputettua puolipakolla.
Hallituksessa istuminen ja päätösten teko ei ole mitään juhlaa, vaan arkista ahertamista samojen asioiden ympärillä. Uusia aiheita ei tule eteen liukuhihnalta eikä serpentiiniä heitellä onnistumisten vuoksi samppanjasta puhumattakaan. Peruskauraa suurimmaksi osaksi. Silti ihan mukavaa touhua näin jälkeenpäin katsottuna. 20 vuotta hallituksen kokouksissa istuneena voin todeta, että joissain on menty rutkasti eteenpäin ja joissain asioissa ollaan jopa opittu omista mokistamme. Ja mokiahan on tullut jokaiselle hallitukselle, toisille enemmän ja toisille vähemmän.
Täydellistä seura- tai liittojohtajaa ei kai ole olemassakaan. Sen verran herkkää touhu on ja monitahoista. Toisaalta pitää johtaa ihmisiä, toisaalla on asioita päätettävänä ja kaiken päälle pitäisi miettiä mitä siellä nurkan takana on odotettavissa.
Ihmisten johtaminen vaatii pelisilmää ja ihmisten käyttäytymisen tuntemista. Herkkää korvaa ja joustoa, mutta myös tiukkuutta. Kaverit ja "kaverit" erottuvat nopeasti joukosta.
Asioita voi johtaa toisella tavalla. Määrätietoisesti ja suunnitellusti. Päätöksiä on tehtävä ja joskus todella nopeasti. On otettava selkeää vastuuta omista päätöksistä eikä aina ole kaveria, jonka selän taakse voi käpertyä.
Tulevaisuuden pohtiminen vaatii jo kristallipalloa onnistuakseen täydellisesti. Mutta ilman sitä pitää vain istua alas ja miettiä mitä halutaan lajilta, mitä haluan lajilta ja miten toteutan nämä haaveet ja halut. Vaatii näkemystä ja kokemusta.
Kaikilla ei ole kaikkia ominaisuuksia. Mutta jos kahdessa asiassa kolmesta on tyydyttävä osaaminen, niin hallitukseen ehdolle. 11.9. klo 20 alkaa kokous...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti