Pelipaikoista

Yksi pieni ihmetys on päässyt valtaamaan ajatuksiani muutaman viime vuoden aikana.
Miksi yhdessä pelipaikassa on vain yksi kerho? Pienemmissä paikoissa homma vielä toimii yhdellä kerholla, mutta jo kahden taulun paikassa voisi olla kaksi kerhoa ja isommissa kolme tai neljä toimivaa yhdistystä. Kaikki pitävät omasta paikastaan kiinni kovin mustasukkaisesti ja usein heittohomma kuivuu kasaan vetäjien väsähtäessä tai muiden kiireiden painaessa päälle. Jos pelipaikassa on useampia yhdistyksiä, niin toisen hieman huilatessa toinen porskuttaa.

Mietin tätä asiaa kun Hankasalmelta ajelin kotia päin. Miksei pelipaikassa ei siis voisi toimia useampia kerhoja? Etuna olisi mm. hymyilevä paikan pitäjä. Useat kerhot saisivat paljon toimintaa aikaiseksi ja kisoissa riittäisi kävijöitä, kun paikka olisi useamman pelaajan "koti". Jos et ehdi oman kerhon kisaan tänään, niin huomenna naapurikerhon. Paikka on tuttu ja paikalla on tuttuja.
Yhteisten kisojen järjestäminen onnistuu ihan toisella tavalla jo sieltä suunnitteluvaiheesta alkaen. Vetäjiä on sopivasti, talkooväkeäkin riittävästi. Tulot tosin pitää jakaa kahteen tai kolmeen osaan, mutta tulojakin voi olla kaksin-kolminkertainen määrä.

Jos pelipaikassa on neljä kerhoa, niin kisoja riittää joka illalle. Kisojen pelitavat voivat vaihdella ja pelivariaatioita voidaan kehitellä. Kisahankinnat halventuvat, toinen hankkii toista ja toinen toista. Jokaisella on pieniä suhteita ja ne yhdistämällä on kunnon suhdeverkko tai -soppa kasassa. Ongelmia tulee olemaan, mutta sopimalla yhteiset säännöt ja tavat niistä päästään yli. Ja pelipaikan omistaja toimii kyllä erotuomarina, onhan myös hänen tuloistaan kyse.

Liigamatseistakin voi tulla mielenkiintoisia. Kotiottelussa kaikki kolme kotipaikan kerhoa vastakkain...

Visoista

”Toiminta-ajatuksessa ja visiossa tulisi näkyä organisaation arvot. Arvot ja arvostukset ovat työyhteisössä omaksuttuja hyvinä ja tärkeinä pidettyjä toimintaperiaatteita, jotka viestivät organisaation tarkoituksesta ja joiden tehtävänä on auttaa ja tukea yksilöiden ja ryhmien yhteistyötä. Organisaation perustehtävä ja tarkoitus kuvataan usein toiminta-ajatuksen tai mission muodossa. Missio sisältää yhteiseksi koetun näkemyksen organisaation tarkoituksesta. Se kertoo, miksi organisaatio on olemassa ja mitä se on tekemässä. Missio voidaan ymmärtää myös organisaation laajempana merkityksenä yhteiskunnassa. Organisaatiota lähempänä olevista tehtäväkuvauksista käytetään usein termejä toiminta-ajatus tai liikeidea.
Visio mielletään kuvaksi organisaation toivotusta tulevaisuuden tilasta. Vision tulee olla tarpeeksi haastava, mutta ei mahdoton. Vision tarkoitus on luoda kuva tulevaisuudesta, johon halutaan pyrkiä. Hyvä visio antaa selkeät suuntaviitat ja helpottaa strategiaan kytkeytyvien mittarien valintaa.” Opetushallitus, www.oph.fi

Visio, joka ei johda toimintaan, on merkityksetön.
Dartsliitolla on oma visionsa, mutta se tehtiin reilut kymmenen vuotta sitten ja on aika päivittää se.
Noista visioista toteutuikin moni asia, joten silloinen ryhmä ei istunut turhaan viikonloppua Forssassa. Nyt ollaan tilanteessa, jossa visiota pitää päivittää. Meillä on oma toimisto, työntekijä, kansainvälistä menestystä ja taloudellinen tila paranemaan päin.
Ilman visiota ajaudumme jonkin asteen tyhjään tilaan. Joku voisi heittää ajatuksen ajopuuteoriasta, joku taas ilmaisisi asian suuntaviivattomuutena ja tilanteen mukaan ajelehtimisena. Idea ja ajatus puuttuu toiminnan taustalta.

Kuten otsikossa todetaan, niin visiota ei pidä tehdä vision vuoksi. Sen pitää olla realistinen, mutta samalla hieman utopistinen. Sellainen joka voi toteutua, mutta ei tänään eikä vielä huomenna. Ei nykyisten tekijöiden toimesta vaan seuraavien. Se toimii jonkinlaisena viestinä hallitukselta toiselle, tekijältä seuraavalle.

Vuosi sitten yritimme koota visionäärejä kasaan, mutta palaute oli nollatasoa. Vain hallitus oli asiassa mukana mutta vision luomiseen tarvitaan ulkopuolisia kriitikkoja ja innostajia, näkijöitä ja tekijöitä.


Jos sinun tekee mieli tehdä se - tee se!
Niin, suuri kysymys on tuo. Tarvitaanko visiota? Tyydymmekö nykyiseen tilaan ja katsomme minne ajaudumme ja millä tavoin.
Minun ajatukseni on, että tarvitsemme perusvision tai ainakin nykytilanteen kartoituksen ja pohdinnan siitä missä olemme, mitä meillä on ja mihin haluamme. Teemmekö isoja ratkaisuja vai pieniä askelluksia. Onko meillä näkemystä siitä mihin me pystymme vai taaperrammeko pimeässä hapuillen ja suuntaa jatkuvasti muuttaen?


"Tiimityö on sitä, että kaikki tekevät kuten minä haluan."
Dartsväki on iso tiimi, mutta sitä on johdettava. Eli dartsia pelataan kuten liitto sitä haluaa.
Kun liitto on yhtä kuin dartsväki, niin tiimityön pitää onnistua ns. ”satavarmasti”.
On kuitenkin saatava liiton tulevaisuutta ja päätöksiä muovaamaan sopiva ryhmä. En tarkoita varsinaisesti hallitusta, vaan työvaliokuntaa jonka vastuulla on kehittää liiton johtamissuunnat ja miettiä tapoja toteutukseen. Hallituksen tehtäväksi jää hyväksyä tai hylätä ideoita ja kantaa vastuu. Käytännössä työvaliokunta kootaan hallituksesta lisättynä asiantuntijalla ja idealistilla.

Arthur Schopenhauer on lausahtanut: "Kaikki totuus etenee kolmen vaiheen kautta.
Ensiksi se tehdään naurunalaiseksi. Toiseksi sitä vastustetaan raivokkaasti. Kolmanneksi se hyväksytään itsestään selvänä." Näin käy varmasti myös uuden vision kanssa.