sunnuntai 20. heinäkuuta 2008

Swansea vaikenee

Kisat ovat nyt ohitse ja voittajat kukitettu. Ruotsin tytöt juhlivat mestaruuttaan eikä Hollannin pojat varmaan jääneet pekkaa pahemmiksi.
Gabriella Asthammer nousi kisan tähdeksi voittamalla henkilökohtaisen, pari ja kokonaiskisan. Ruotsin ykköspelaaja Linda Oden jäi hänen varjoonsa. Hieno suoritus Gabilta!
Hollannin joukkueessa kaikki ovat varmasti sankareita. Kisan päättänyt ja ratkaissut joukkueottelu päättyi 9-7 voittoon englantilaisista ja toi kisan kruunun ja pokaalit. Kun voittotuplan sai heittää joukkueen kuopus Gilbert van der Meijden, niin juhlat saivat hienon loppukruunauksen. Ei Gilbert mikään heittopussi ollut: avauspeliin 120 pox ja tuohon ratkaisupeliin kerran 180!
Irlannin Patrik Meaneylle olisi suonut pientä onnea finaaleissa. Voittotuplat napsahtivat lankoihin paripelissä hollantilaisia vastaan. Singelifinaalissa heitto kulki, mutta niin kulki Englannin Shaun Griffitsilläkin. Irkkukaveri oli surkea kuin mikä toisen hävityn ottelun jälkeen, mutta maailma muuttuu varmasti aurinkoisemmaksi kun hän tajuaa voittaneensa kaksi hopeaa ja nostaneensa maansa koko kisan pronssille.
Suomen pojat olivat opintomatkalla ja sitä oppia tuli. 9-0 selkäsauna englantilaisilta siellä muiden tappioiden seassa. 9-8 voitto Belgiasta taas oppina kuinka ottelut voidaan kääntää voitoiksi tappion kolkutellessa jo siinä olkapäällä.
Tytöt nouisivat lopulta sijalle 8. pistetaulukossa. Singelipelit olivat hyvä osoitus miten kokemus tuo lisää varmuutta ja antaa lisää potkua peliin. Toki pari onnistumista siihen mukaan ja ilme oli jo melko mainio. Antaa uskoa ensi vuodelle, että mahdollisuuksia on kokemuksia kartuttamalla. Voittavassa joukkueessa pitää olla mukana 1-3 kisan käynyttä pelaajaa ja keski-ikä lähellä 18 vuotta. Peli on junnutasollakin jo sen verran kovaa että alle 20 keskiarvolla ei poikien sarjassa saa kuin murusia. Tytöillä riittää varmuus lopetuksissa pitkälle. Keskiarvolla ei ole niin suurta merkitystä.

perjantai 18. heinäkuuta 2008

Swansea eli edelleen junnujen EM-kisoissa

Tytöt kasvoivat yön aikana! Jos peli oli takkuista parikisaosassa niin singelikisassa oltiin jo eri planeetalta. Jännitys laukesi eikä enää ollut sitä turhaa yliyrittämmistä, johon pelit kaatuivat edellisenä pöivänä. Joku sanoisi tuota kokemukseksi...
Etenkin Emma nousi toiselle tasolle. 1. pelin 1. erän menetys omaan töhrintään ja melkein tappio toisessa avasivat silmät ja sen jälkeen peli kulki ihan toisella tavoin. Pisteenä iin päälle tuli voitto hollantilaisesta alkulohkon viimeisessä ottelussa 0-2 tappiosta nousten.
Aliisa teki melkoisen tempun voittamalla toisen "tulppaanin". Hieno loppurutistus toi 3-2 voiton ja hienolla tavalla 153 vähennys ja 16 pox, kun kaveri oli jo tuplilla. Edellisessä erässä vastustaja laski väärin, juhli voittoa, mutta me ja kirjuri olimme eri mieltä. Maali jäi ja Aliisa pokkasi ja poikkaisi tullen pieneltä takamatkalta.

Pudotuspeleissä Aliisa, joka kuvassa ottaa rauhallisesti pelitaululla, kepitti irlantilaisen Jade O'Connorin mennen tullen, mutta walesilaine Rachel Williams oli liian paha kanto. 1-3 tappio tilastoihin. Aliisa tosin hätyytettiin pelaamaan ruokalautasen äärestä kun kisan johtajan antoi ensin aikatauluksi "after dinner", mutta päätös muuttui hovissa ja Aliisalle meinasi tulla kiire.



Pojat olivat poikia. Eivät kasvaneet yön aikana ja tappiota tuli neljä. Hyviä pelejä kaikki, mutta se viimeistely ontui vielä. Mutta aikaa on niiden tuplien löytämiselle.

torstai 17. heinäkuuta 2008

Junnujen EM-kisoissa

Parin vuoden tauon jälkeen taas kisamaisemissa näissä junnujen EM-kisailuissa. Kun ensi kerran olin mukana 90-luvun alussa, niin mukana oli n. 10 maata. Nyt kisailemassa on 16, joten sillä saralla on menty eteenpäin.
Pelillinen taso on laajentunut ja tasoa löytyy jokaisesta maasta. Esimerkkinä Unkari, joka voitti sekä meidän pojat (5-9) että tytöt (1-3). Hyvä niin sillä täällä junnupuolella on ilo seurata onnistumisia ja epäonnistumisia. Tappio ei todellakaan ole maailman loppu vaan pieni takaisku ja tapa saada kokemusta tuleviin aikuisten kisoihin. Meidän poikamme ovat kuvassa vasemmalta joukkueenjohtajan jälkeen Joonas Heiskanen, Teemu Harju, Janne Hyvönen ja takana Tuomas Tikka. Tytöt Aliisa Koskivirta (lipun kanssa) ja Emma Antila.
Suomen joukkue on iältään pari vuotta muita nuorempi ja se näkyy. Viimeistä vuottaan juniorisarjassa pelaava on aivan toisella tasolla pelien lopetuksissa kuin nuorempi kilpakumppaninsa. Tuon parin vuoden aikana ehtii kerätä monia tappioita, jotka opettavat pitämään pään kylmänä ja pelin kuosissa aivan loppuun asti. Hyvä tulosheitto ei takaa pelin voittoa, vaan se pitää kruunata tarkalla ja varmalla loppuosumalla.
Kisat jatkuvat ja lauantaina tiedetään kuka on parempi kuin muut. Suomi ei ole kisaamassa mitaleista eikä siihen etukäteen edes laskettu. Pääasia, että kisailu avartaa maailmaa, etenkin dartsmaailmaa.

Kisan järjestelyt saavat arvosanan 7+. Kuljetukset ja ruokailut on hoidettu hyvin, mutta itse kisa aikatauluineen (niitä ei ole missään julkaistuna) on hieman "hakusessa". Osin kisaa häiritsee tuhannet valmistuvat maisterit ja muut. Swansean yliopiston päättäjäiset piti olla muualla, mutta lakkoilun takia ne siirrettiin tuohon kisapaikan ovelle. Väkeä tulee ja menee!

maanantai 7. heinäkuuta 2008

Rankingpisteistä

Dartsliiton hallitus päätti Yyterin kokouksessaan vuosikokousasioista. Budjetin laadinnan ja muun oheistoiminnan ohella kehiteltiin kokouksen oheen pientä koulutus- ja keskustelutilaisuutta. Aiheeksi otettiin rankingpisteet ja niiden "syvin olemus"
Ajatuksia pisteiden osalta on heitetty niin huippupelaajien suunnalta kuin ruohonjuuristakin. Molemmilla on omat näkemyksensä ja ne poikkeavat toisistaan varsin paljon.
Halutaanko että rankingpisteet kertovat pelaajien paremmuuden? Sitä varten on olemassa tehotilasto.
Halutaanko että pisteet kertovat aktiivisuuden? Kisoissa koluamisen, viikkokisoissa heilumisen ja liigassa liikkumisen? Pitäiskö nämä erottaa toisistaan ja näin saadaan erilaisia listoja kertomaan pelaajien intresseistä.
Kenelle pisteet ovat tärkeitä? Onko nimen näkyminen listalla joku arvo vai merkitseekö sijoitus enemmän? Kuka käyttää pisteitä ja mikä on niiden käyttötarkoitus? Maajoukkueen johtajalle niistä on apua valinnoissa, mutta enemmän kertoo pelit mestaruussarjassa ja lukemat tehotilastoissa.
Onko rankingin aika nykymuodossaan ohi?

Näistä ja muista keskustellaan ja haetaan uutta suuntaa seuraavalle vuosikymmenelle.
Oma mieleni on kallistumassa rankingin hajauttamisen suuntaa: kisat omana, liiga omana ja viikkopisteet siellä kolmantena. Näin jokainen voi hakea sen oman pätemisalueensa.

Syyskuun 26. päivä Sommelossa Kuusankoskella asiasta enemmän.

keskiviikko 2. heinäkuuta 2008

Joitain ajatelmia viikkokisoista

Kesällä on aikaa erilaisille ajatelmille ja myös hajatelmille.
Kirjaan tähän muutaman koskien viikkokisaa ja jalostan niitä joskus kun muistan, jaksan tai viitsin.

1) tasoitus
Useassa viikkokisassa on käytössä tasoitus, mutta vain naisille. Eli Suomen ykkönen Sari Nikula saa tasoitusta ketä tahansa miestä vastaan. Siis vain olemalla nainen! Varsinainen tasoitus... Sari tosin ei taida tasoitusta käyttää, koska onhan aika naurettavaa jos n. 19 pisteen keskiarvolla pelaava saa TASOITUSTA 15-16 pisteen keskiarvolla pelaavaa miestä vastaan. Kun tasoitus on vielä 10% niin Sarin tapauksessa mies häviää 10-15 pistettä per heittokierros. Se tekee 80-120 pistettä 501:stä kohden.
Naisten tasoitus on usein paikallaan kun keskivertopelaajat kohtaavat toisensa.

Mitä jos tasoitus annetaan viikkokisassa voittojen mukaan. +10 pistettä per voitettu ottelu ja -10 pistettä tappion takia. Pisteitä kertyy ja vähenee tasaisesti kunnes tulee se taso vastaan joka vastaa pelitaitoja. Uusi pelaaja alkaa aina nollilta ja se jos mikä pistää pelaajia kiertämään. Huippupelaajalla voi olla omassa viikkokisassa 200 pistettä lisälastia ja silloin tekee mieli mennä naapurin kisaan aina silloin tällöin. Toisaalta huippupelaajia vilisevässä kisassa aletaan nähdä naapurin sällejä, kun ns. päänahkoja on tarjolla. Toki huipun tasoitus laskee tappioiden takia ja seuraavalla kerralla tulee taas pataan, mutta on se voitto aina voitto.
Voittolisät ovat voimassa aina tietyn jakson ajan ja joko nollantuvat kerralla tai kisa kerrallaan. Lisät ovat kisassa aina samat eli voittopisteet tulevat voimaan vasta seuraavassa kisassa.

Jos tuo 10 pisteen lisääminen/vähentäminen ei saa kannatusta, niin laitetaan DTM-ajojen mukaisesti voittajille ja muille kärkipelaajille painolastia. Viikkokisan voitosta +40 pist, kakkoselle +20 ja kolmoselle +10. Pisteet ovat riippakivenä jonkun jakson ajan esim. 4 viikkoa.

Tasoituksilla voitaisiin saada kisoihin mukaan myös keskivertopelaajia. Nyt muutamat kärkinimet tappavat kisainnon kiertämällä kisasta toiseen ja voittamalla ne vuorotellen. Jos nämä hyvät pelaajat joutuisivat pelaamaan koko ajan oman taitotasonsa ylärajalla niin viikkokisasta olisi se hyöty mikä pitääkin eli kehittää pelillisiä taitoja. Helpot pelit ovat taannuttavia ja liian helpot voitot vievät todellisiin voittoihin vaadittavan terävyyden mennessään.

2) viikkokisan vetäjä
Jaksan kummastella kerhon jos toisen haluttomuutta korvata viikkokisan vetäjälle mitään kisan vetämisestä. Onneksi joissain paikoin vetäjä saa juomalappuja tai muita "korvikkeita".
Ilmainen viikkokisa samalla kun vedät kisaa ei ole korvaus! Ei se pelaaminen ole hauskaa kun samalla pitää katsella miten pelit etenevät ja meneekö joku sorkkimaan sitä pelikaaviota ollessasi taululla tai ajattelee auttavansa kun pistää pelejä eteenpäin. Väärässä järjestyksessä tietysti.

Vetäjä on usein myös kerhon veturi ja häneen kannattaa panostaa samalla tavoin kuin niihin hyviin pelaajiin. Jos korvaus olisi edes n. 10 euroa per kisa, niin säästämällä vetäjä saisi kasaan pienen potin jolla tehdä reissu vaikka Swedish Openiin tai yhden illan syömiset Catalonia Openissa.

Viikkokisa kestää 4-6 tuntia ja lapsenvahdit saavat n. 5 euroa pimeältä tunnilta. Tuolla tavoin laskien korvaus viikkokisasta pitäisi olla 20-30 euroa illalta. Kun lapsia on yleensä kymmenkunta niin korvauksen pitäisi olla vielä reilumpi.

tiistai 1. heinäkuuta 2008

Rankingkisoista

Muiden kiireiden vuoksi on kirjailu jäänyt vähemmälle, mutta ajatuksia on ehtinyt kehittyä ja tässä yksi koskien rankingkisoja:

Kisoissa on nykyään monta eri sarjaa ja pelaaja voi ottaa osaa kisaan jos toiseen ja toisaalta joku ei tiedä mihin osallistua ja mihin ei.
Ajatus, joka on itänyt jo pitemmän aikaa, on yhdistää nämä kaikki singelisarjat yhdeksi kokonaisuudeksi.

Jos nykyinen ns. A-sarja olisikin se viimeinen johon kaikki muut sarjat -”karsintakisat"- tähtäävät? Pelataan perjantaina muutama karsintalohko, joku voi sanoa kisaa B-sarjaksi joku toinen karsinnaksi, joiden voittajat pääsevät varsinaiseen pääkisaan, tuohon kaiken päättävään ns. A-sarjaan. Lauantaina on jaossa loput paikat, jotta saadaan kaikki 16 avoinna olevaa paikkaa täytettyä. Nämä 16 karsijaa pelaavat 16:tta kisaan suoraan pääsevää vastaan.

Keitä nämä 16 suoraan pääsevää ovat? Helpoin tapa on ottaa 16 parasta rankinglistalta. Jokainen huipulla oleva joutuu ilmoittamaan ennakkoon tulostaan ja näin saadaan vaikka kisan ennakkoilmoitteluun hieman lisää infoa. ”Suomen ykkönen Marko Kantele on tulossa muiden huippujen tavoin…” Listaa mennään alaspäin siihen asti kunnes 16 ilmoittautunutta on kasassa. Sen jälkeen kaikki muut lähtevät karsinnan kautta hakemaan paikkaansa pääkisassa. Jos Kantele unohtaa ilmoittautua, niin ainoa tapa päästä mukaan on karsinnan kautta.

Toinen tapa on antaa järjestäjälle muutama ”villi kortti”. Joku paikallinen pelaaja seudun omien viikkokisojen kautta karsittuna tai pelaaja, jonka järjestäjä syystä tai toisesta haluaa mukaan. Edellisen kisan voittajalle paikka, jos ei ole suoraan mukaan pääsevien joukossa. Tai sponsorin valinta.

Yksi pieni lisä perjantaikarsinnoilla saadaan: jos et pääse perjantain karsinnasta läpi niin lauantaina voit yrittää uudelleen. Ja jos vielä laajennetaan, niin kisaa edeltävällä viikolla voi kisan järjestäjän viikkokisassa olla palkintona paikka pääsarjassa. Silloin ”villiä korttia” pitää miettiä tarkasti ja antaa vain yksi esim. sponsorin käyttöön.

Naisilla 16 = 4.