Kuusankosken Sommelossa ratkottiin ikäkausien paremmuuksia. Päällimmäisenä kisasta jäi mieleen Samuli Bluesin Matti Hatisen ylivoima omassa luokassaan. Reijo Leppänen pelasi finaalin avauslegissä 30 pinnan keskiarvolla, mutta se ei vain riittänyt. Matti kuittasi legin ja piti reipasta tahtia jatkossakin ja taas voitto merkittiin samulilaiselle. Kaikki ottelut eivät päättyneet 3-0, mutta ne legit kun Hatinen vei niin harvoin 20 tikkaa ylitettiin. Vahvaa tasoa!
Toinen pelaaja, joka jäi kisasta mieleen, oli Ressu DC:n Tuomas Tikka. Hän ei ole vielä iällä pilattu, mutta peli kulkee ajoittain mallikkaasti. Pää ei tosin kestä tiukassa paikassa vanhempien malliin ja 21-vuotiaiden finaalissa kokemus toikin eroa Tuomaksen ja junnumestari Juho Korven väliin. Tuomas ei siis tänä vuonna tehnyt "juhoja" ja vienyt sekä 18- että 21-vuotiaiden mestaruuksia. Ehkä ensi vuonna. Tuomas oli mukana Walesin EM-kisassa ja lähtee joulukuussa World Mastersiin, joten pään pitäminen ratkaisupaikoissa on toisella tasolla ensi syksynä. Jos kypsyminen jatkuu samaan tahtiin kuin heinäkuun puolivälistä syyskuun loppuun, niin mitaleita ropisee tulevaisuudessakin.
Joukkuekisoissa saatiin kunnon finaalit. Perämeri oli hätää kärsimässä finaalissa Kujakolli DC:tä vastaan. Sari Nikula ei ollut omalla tasollaan 4-4 tilanteessa viimeisessä ja kaiken ratkaisseessa legissä, mutta sai kuin saikin pelastettua joukkueensa maaliin päättyyneellä poikkaisulla.
Miesten kisassa Samuli jäi lähtökuoppiin ja Päkki rykäisi 4-0 johdon ihan lupaa kysymättä. Yllättävästi Samulin Ulf Ceder missasi useita tuplia ja hävisi omat leginsä. Syystäkin huokaukset olivat syviä tappioden jälkeen. Samuli tuli peliin mukaan ja kavensi tilanteeksi 4-3, mutta Jari "Nirppu" Nieminen päätti oman leginsä tuplaan ja lopetti Lahden suunnan pelaajien rypistelyt siihen.
Tuloksia on osoitteessa http://www.darts.fi
sunnuntai 28. syyskuuta 2008
lauantai 27. syyskuuta 2008
Pieniä sivuhuomioita rankingpisteistä
Mitä varten pisteitä pidetään?
Erottamaan paremmat ja vielä paremmat
Kertoo pidemmän jakson (yleensä vuoden) pelaajien keskinäisen paremmuussuhteen
Tehotilasto on absoluuttisempi ”totuus” ja ranking suhteellisempi ”fakta”
Miten niitä käytetään?
Koska ranking kertoo vain ”päivän” kunnon ja asettaa pelaajat suhteelliseen arvoon toisiinsa nähden, niin rankingia on myös käytettävä apuvälineenä eikä raakana totuutena. Usein tai lähes aina rankingin kärki on sama kuin tehotilaston kärki, mutta heti terävimmän huipun alla on monet nimet eri järjestyksessä ja järjestys voi heitellä isolla alueella.
Ranking on enemmän 400 metrin juoksu ja tehotilasto 10000 metrin. Rankingia pitääkin käyttää hetkellisissä arvioinneissa ja sijoittelussa. Tehotilastoa taas on käytettävä arvioitaessa pelaajien tasoa suhteessa saman tason pelaajiin. Mestaruussarjan pelaajaa ei tehotilaston valossa voi verrata II divisioonan pelaajaan. Vaikka peli on sama 501, niin pelin henki on aivan toista mestaruussarjassa kuin II divisioonan kaveriporukassa. Pelin merkitys näkyy jännitteessä ja molempien pelaajien taipumuksessa kirittää toinen toistaan yhä parempiin suorituksiin.
Ranking kertoo paremmuuden suhteessa muihin pelaajiin ja tehotilasto tuloksen tekotason.
Ranking kertoo enemmän halusta voittaa, tehotilasto harjoittelusta ja kyvystä pitää tietty taso pelissä.
Ranking kertoo myös aktiivisuudesta ja siten myös tuntumasta kisailemiseen. Huipuille tästä ei ole iloa, mutta alempana listaa sillä voi olla merkittävä tarina kerrottavanaan. Vrt. tehotilasto kertoo pelaajan tason, mutta on eri asia jos pohjana on 2 kuin 50 peliä.
Ranking yhdessä tehotilaston kanssa kertovat pelaajasta kaiken tarvittavan. Tons-tilastoilla ja muilla lisäfaktoilla saadaan kuvaa täydennettyä, mutta näillä perustiedoilla pärjää pitkälle.
Miksi niitä pidetään yllä?
Pelaajat haluavat olla parempia kuin toiset.
Liitolle ja piireille apuvälineitä.
Pisteiden painotus ja painoarvot
Ikuisuuskysymys. Pitääkö painottaa kisoja, liigaa vai molempia tasaisesti? Viikkopisteet ovat oma lukunsa ja oman vakavan pohdinnan arvoinen sarake. Onko ajatusta, että viikkokisapisteet ovat yksi koko vuoden kestävä kisa, joka huipentuu finaaliin. Ja vasta finaalin sijoituksista saa pisteitä rankinglistalle...
Erottamaan paremmat ja vielä paremmat
Kertoo pidemmän jakson (yleensä vuoden) pelaajien keskinäisen paremmuussuhteen
Tehotilasto on absoluuttisempi ”totuus” ja ranking suhteellisempi ”fakta”
Miten niitä käytetään?
Koska ranking kertoo vain ”päivän” kunnon ja asettaa pelaajat suhteelliseen arvoon toisiinsa nähden, niin rankingia on myös käytettävä apuvälineenä eikä raakana totuutena. Usein tai lähes aina rankingin kärki on sama kuin tehotilaston kärki, mutta heti terävimmän huipun alla on monet nimet eri järjestyksessä ja järjestys voi heitellä isolla alueella.
Ranking on enemmän 400 metrin juoksu ja tehotilasto 10000 metrin. Rankingia pitääkin käyttää hetkellisissä arvioinneissa ja sijoittelussa. Tehotilastoa taas on käytettävä arvioitaessa pelaajien tasoa suhteessa saman tason pelaajiin. Mestaruussarjan pelaajaa ei tehotilaston valossa voi verrata II divisioonan pelaajaan. Vaikka peli on sama 501, niin pelin henki on aivan toista mestaruussarjassa kuin II divisioonan kaveriporukassa. Pelin merkitys näkyy jännitteessä ja molempien pelaajien taipumuksessa kirittää toinen toistaan yhä parempiin suorituksiin.
Ranking kertoo paremmuuden suhteessa muihin pelaajiin ja tehotilasto tuloksen tekotason.
Ranking kertoo enemmän halusta voittaa, tehotilasto harjoittelusta ja kyvystä pitää tietty taso pelissä.
Ranking kertoo myös aktiivisuudesta ja siten myös tuntumasta kisailemiseen. Huipuille tästä ei ole iloa, mutta alempana listaa sillä voi olla merkittävä tarina kerrottavanaan. Vrt. tehotilasto kertoo pelaajan tason, mutta on eri asia jos pohjana on 2 kuin 50 peliä.
Ranking yhdessä tehotilaston kanssa kertovat pelaajasta kaiken tarvittavan. Tons-tilastoilla ja muilla lisäfaktoilla saadaan kuvaa täydennettyä, mutta näillä perustiedoilla pärjää pitkälle.
Miksi niitä pidetään yllä?
Pelaajat haluavat olla parempia kuin toiset.
Liitolle ja piireille apuvälineitä.
Pisteiden painotus ja painoarvot
Ikuisuuskysymys. Pitääkö painottaa kisoja, liigaa vai molempia tasaisesti? Viikkopisteet ovat oma lukunsa ja oman vakavan pohdinnan arvoinen sarake. Onko ajatusta, että viikkokisapisteet ovat yksi koko vuoden kestävä kisa, joka huipentuu finaaliin. Ja vasta finaalin sijoituksista saa pisteitä rankinglistalle...
keskiviikko 17. syyskuuta 2008
Toinen tapa tasoittaa
Varsinainen leipätyö tulee keilailusta, joka on tasoituskisojen luvattu laji. Lähes kisa kuin kisa niitä arvoturnauksia lukuun ottamatta pelataan jollakin lailla tasoitettuna. Ja näin tasoituksista on tullut oma "tieteen- ja taiteenlaji". Sen suuremmin asiaan paneutumatta voisi keilailun puolelta ottaa yhden lisämausteen dartsin tasoituksiin. Tasoitusprosentin ja siihen olennaisesti liittyvänä maksimihyvityksen.
Yksinkertaisesti pelaajan saamaa tasoitusta ei oteta kokonaan huomioon vaan vain osa ja tiettyyn rajaan saakka. Esim 70% ja enintään 200 pistettä. Lisäksi pitää sopia alaraja laskennan pohjaksi ja SDL:n kisoissa käytettävä keskiarvo 15,00 on hyvä jos ylärajana on tuo 200 pistettä. 100 pistettä on keskiarvossa n. 3 pistettä/tikka eli 200 pisteen raja kulkee hieman 21 pistettä/tikka keskiarvon yläpuolella, kun pelataan täysillä tasoituksilla. Tasoitusta leikkaamalla tuolla esimerkissä olevalla tavalla täyden tasoituksen "saaminen" vaatii keskiarvoa 23-24. Ja Suomessa on vain reilu tusina pelaajia, joiden keskiarvo on päälle 24. (ja reilut 500 pelaajaa pelaa alle 15 keskiarvolla)
Tasoitus lasketaan sitten jakamalla pelaajan heittokeskiarvo luvulla 15 ja saatu jakotulos kerrotaan 501:llä. Näin saadaan pelaajan lähtöpisteet puhtaana eli 100 prosentin tasoituksen kanssa. Jos tasoituksista halutaan ottaa huomioon vain osa (esimerkissä 70%), niin vähennetään saadusta lähtöpisteistä 501 ja kerrotaan erotus 0,7:llä. Näin saadaan luku, joka lisätään 501:seen ja pelaajan uudet lähtöpisteet ovat nyt tiedossa.
eli
16 534 23 524
17 568 47 548
18 601 70 571
19 635 94 595
20 668 117 618
21 701 140 641
22 735 164 665
23 768 187 688
24 802 210 701
25 835 234 701
26 868 257 701
27 902 281 701
28 935 304 701
29 969 327 701
30 1002 351 701
1. sarake on pelaajan keskiarvo
2. sarake on pelaajan laskennallinen lähtöpiste (100%)
3. sarake on uudet tasoituspisteet laskettuna 70 prosentin mukaan
4. sarake on pelaajan uusi lähtöpiste
Taulukoita voi tehdä valmiiksi tai kirjoittaa exceliin pienen kaavan, joka laskee lähtöpisteen.
Yksi tapa jota voisi kokeilla on antaa jollekin tiettyyn keskiarvoväliin kuuluvalle pelaajalle keskiarvovälin alarajan mukainen tasoitus. Eli kaikki jolla on 16,00-16,99 keskiarvo saavat tasoituskisassa lisää 24 pistettä eli heidän kisansa alkaa 525 pisteestä. 21,00-21,99 ka-pelaajat lähtevät kaikki 641:stä.
Jatkan ajatuksen kanssa leikkimistä...
Yksinkertaisesti pelaajan saamaa tasoitusta ei oteta kokonaan huomioon vaan vain osa ja tiettyyn rajaan saakka. Esim 70% ja enintään 200 pistettä. Lisäksi pitää sopia alaraja laskennan pohjaksi ja SDL:n kisoissa käytettävä keskiarvo 15,00 on hyvä jos ylärajana on tuo 200 pistettä. 100 pistettä on keskiarvossa n. 3 pistettä/tikka eli 200 pisteen raja kulkee hieman 21 pistettä/tikka keskiarvon yläpuolella, kun pelataan täysillä tasoituksilla. Tasoitusta leikkaamalla tuolla esimerkissä olevalla tavalla täyden tasoituksen "saaminen" vaatii keskiarvoa 23-24. Ja Suomessa on vain reilu tusina pelaajia, joiden keskiarvo on päälle 24. (ja reilut 500 pelaajaa pelaa alle 15 keskiarvolla)
Tasoitus lasketaan sitten jakamalla pelaajan heittokeskiarvo luvulla 15 ja saatu jakotulos kerrotaan 501:llä. Näin saadaan pelaajan lähtöpisteet puhtaana eli 100 prosentin tasoituksen kanssa. Jos tasoituksista halutaan ottaa huomioon vain osa (esimerkissä 70%), niin vähennetään saadusta lähtöpisteistä 501 ja kerrotaan erotus 0,7:llä. Näin saadaan luku, joka lisätään 501:seen ja pelaajan uudet lähtöpisteet ovat nyt tiedossa.
eli
16 534 23 524
17 568 47 548
18 601 70 571
19 635 94 595
20 668 117 618
21 701 140 641
22 735 164 665
23 768 187 688
24 802 210 701
25 835 234 701
26 868 257 701
27 902 281 701
28 935 304 701
29 969 327 701
30 1002 351 701
1. sarake on pelaajan keskiarvo
2. sarake on pelaajan laskennallinen lähtöpiste (100%)
3. sarake on uudet tasoituspisteet laskettuna 70 prosentin mukaan
4. sarake on pelaajan uusi lähtöpiste
Taulukoita voi tehdä valmiiksi tai kirjoittaa exceliin pienen kaavan, joka laskee lähtöpisteen.
Yksi tapa jota voisi kokeilla on antaa jollekin tiettyyn keskiarvoväliin kuuluvalle pelaajalle keskiarvovälin alarajan mukainen tasoitus. Eli kaikki jolla on 16,00-16,99 keskiarvo saavat tasoituskisassa lisää 24 pistettä eli heidän kisansa alkaa 525 pisteestä. 21,00-21,99 ka-pelaajat lähtevät kaikki 641:stä.
Jatkan ajatuksen kanssa leikkimistä...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)